Moottorin teho

                                           Moottorin teho

Moottorin teho perustuu pyörintänopeukseen ja vääntömomenttiin. Teho -> Pyörintänopeus -> Vääntömomentti

P= 2xPii n x M                     n = pyörintänopeus (3000rpm)

                                             M= vääntömomentti ()

                                             Pii= 3.141...

                                             P = teho

1. 
   

       Vääntömomentti

 M = F x s                                F = Voima

                                                 s  = Voiman "etäisyys"

F = p x A                                 p = Palamispaine

                                                A= Männän poikkipinta-ala

         Sylinterin paine työtahdin aikana riippuu

-Sisään suihkutettavan polttoaineen määrästä

-Alku lämpötila

-Palamisen ajoituksesta

      Täytösaste ilmasee kuinka paljon ilmaa on sylinteriin saatu imutahdin aikana

   Täytösasteen nostaminen:

-Kanavien muotoilu

-

-

Imuilman lämpötila

-Kylmä ilma sisältää runsaasti happea

   *Kylmä ilma hidastaa palamista

   *Kuuma ilma lisää nakutusherkkyyttä

Nakutuksen "hallinta"

-nakutuksen tunnistin

-polttoaineneen oktaaniluku

-sytytystulpan lämpöarvo

Polttoaineseoksen määrittäminen

Seossuhde määräytyy sisänimetyn ilman ja polttoaineen kertasyöttöannoksen mukaan

-mitataan sisään imetty ilma

- annostellaan polttoaine käyttötilanteen mukaan

-suuttimien aukioloajan määräytyminen

  *Käyttötilanteen mukaan vähennetään tai lisätään

Sytytysjärjestelmä

Sytytysenergia W1= U1 x l1 x t1

(WI= Ensiöpuoli)

(UI= Jännitepuolan ensiökelassa)  -> ensiövirta ja puolan resistanssi

(lI= ensiövirta) -> ensiö virtapiirin vastukset

(tl= ensiövirran kulkuaika) -> katkojalaite

Sytytysjohtimet

1.kuparijohto -> Häiriönpoisto välykset aina ilmavälien lähelle

2.hiilijohto -> Ei erillisiä vastuksia

3.indktiivinen johto

Sytytysjohdot siirtävät tarvittavan jännitteen (U) mahdollisimman häviöttömästi sytytystulppaan. Tarkoitukseen käytetään ajoneuvokohtaisesti: kts.kuvan alta

                                                (^^Tulpan rakenne^^)

-mekaanista virranjakajaa ja jakajan kantta,

-täyselektronista sytytysmoduulia,

-täyselektronista suorasytytystä tai kaksoiskipinäsytytyspuolaa.

Mekaaninen virranjakaja

Täyselektroninen sytytysmoduuli

Täyselektroninen suorasytytys tai kaksoiskipinäsytytyspuola

Sytytysenergian lisääminen

-Sytytyspuolan nopeus

   *Kipinäluku

-> Suurtehopuolat

-Ensiövirran kulkuaika

    *Katkojalaitteen säätö

       Pyörintänopeuden nosto

                 F= m x a                

F=Voima

m= massa

a= kiihtyvyys

Männän kiihtyvyys ja nopeus lisääntyvät pyörintänopeuden kasvaessa.

-Kiertokangen vetojännitys lisääntyy

-Kiertokangen pulttien veto lisääntyy

Venttiilikoneiston edestak.liikkuvat osat

- Nostimet, paininkupit

-Venttiilit

-Työntötangot

-Keinuvivut

-Venttiilinjouset + lukkolautaset

(Venttiilikoneistossa saattaa olla kovilla kierroksilla jopa 200g!)

F=m x a

0.1kg x 10 x 150 m/s¨2 = 150kg = 150N

-Voiman suuruus riippuu massasta kiihtyvyydestä

-> edestaikaisten voimien vaikutus

- mäntä

- venttiilikoneisto

- auton alusta

M=F x s    Vääntömomentti = Voima x voiman kohtisuora etäisyys vaikutuspisteestä

- Moottori -> kampikoneiston keinuvivut

- Auton alusta

- Voimansiirto -> hammaspyörät, vetoakseli, kardaani

P=M x 2pii x n      Teho = Momentti x pyörintänopeus x 2pii

P= M x a x s x n x 2pii

-Voimalinja: Kytkin -> vaihteisto -> vetopyörästö ->vetoakselit (-> Napavaihde) -> pyörä

-Jousitus

-Jarrut

-Moottori

Jännitys (Sigma) = F / A

Jännitys = Voima / Poikkipinta-ala

Kappaleeseen kohdistuva veto tai puristus aiheuttaa jännityksen

-pulttiliitokset (pultin vetolujuus)

-Jousitus

-Korirakenteet (suurlujuus teräkset)

Hitausmomentti (Neliömomentti)

J=m x r"2

J=Hitausmomentti

m= Pyörivämassa

r=massakeskipisteen säde

Vauhtipyörän keventäminen

-pyritään pienentämään massakeskipisteen sädettä

-massasta ei niinkään kannata luopua, vauhtipyörän lujuuden säilyttämiseksi

.....................................

-kytkin

kytkimen välittämän tehon suuruuteen vaikuttavat

-kytkimen puristusvoima

-kitkakerroin

-kytkinpintojen lukumäärä

- kytkinlevyjen halkaisija

Moottorin kokoonpano

Moottorin osien tarkistus 
- Sylinteriryhmä huolellinen öljykanavien pesu
-> vettä kanaviin ja tarkistaa että jokaisesta kanavasta tulee + paineilma.
- Sylinterin kuluneisuus -> yleensä ylhäältä kuluu enemmän männänrenkaiden kohdalta
-> Helmavälys
    -> Ylikokoporaus, 0,5mm yleensä seuraava koko.
    -> Hoonaus renkaille.
Usein nykyautoissa sylintereissä kromi pinnoite, joten ei voi hoonata, (kuiva putki) -> Erittäin mutta halutessaan voi putkittaa.

-Runkolaakeripesäkkeet
Pesäkkeen mitta (ja linja)
Kampiakselin halkaisija
Laakerin vahvuus
Pesäkkeen halkaisija

Kannen tasopinta (laani)
-> Pitää tasohioa jos esimerkiksi liekkirenkaan kohdalla on kuluma

Kierteet ja katkenneet pultit

Tiivistepintojen puhdistus yms.

Sylinteriryhmä (märkäputki)
Jäähdytysneste virtaa putkien ulkopuolella.
- Sylinteriputkien ''korkeus'' lohkon tasoon nähden.
Nokka-akselin laakerit
Tasapaino akseleiden laakerit
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Kasaaminen
- Kampiakseli
       Mittatarkastus
     - Kiilloitus -> Kaulan pinta menee ''tukkoon''
     - Hionta -> pitää muistaa laittaa oikean kokoiset laakeri
     - Suoruuden tarkastus
     - Päittäislaakerin pinta -> kytkintä painettaessa päittäislaakerille tulee raskain kuormitus, eli           akselinsuuntainen voima vaikuttaa. Jos vaikka virittäessä vaihdetaan isompaa kytkintä niin laakerille tulee vielä isompi voima.
     - Runkolaakeriin tulee säteen suuntaiset voimat
- Öljykanavat puhtaaksi
- Tasapainotus
- Silmälaakeri ->
- Särötarkastus
------------------------------------------------------------------------------------------------------------Sylinterikansi
Kansivalu
   -Pinnan suoruus
   - Märkäputki ryhmässä pitää mitata putken korkeus ennen tasohiontaa.
   - Öljykanavat
   - Ohjaimet
   - Venttiili-istukat
   - Nokka-akselin laakerointi
   - Kierteet ja pultit
   - Etukammiot
   - Vesipainekoe (=särötarkastus)
--------------------------------------------------------------------------
Venttiilikoneisto
- Venttiili
- Ohjain + kuluneisuus + kiinnitys (jos venttiileitä on mennyt soikeeks, tarkista ohjaimet, ettei ole säröjä kanavassa.)
- Venttiilivarren kumit
- Paininkupit
- Keinuvivut
- Nokka-akseli
     -Laakeripinnat
     - Nokkien kuluneisuus


Venttiilien säätö

-vaihtoehdot
*ruuvisäätö (työntötanko, keinuvipu)
*palasäätö (paininkuppi)
*hydraulisäätö
*kiinteät paininkupit

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mäntä
- Mitta -> helmavälys
- Rengasurat
- Leikkautumat
- Nakutusjäljet
- Kiinnitys
   *Männäntappi
   ** Lukitus
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiertokanki
Kiertokanki
Kiertokanki
- Helan välys
- Tasapainotus
  * Kaikki kanget saman painosia
  ** Painopiste samassa kohdassa
--------------------------------------------------------------------------------
Jakopää
- Hihnajakopää
- Ketjujakopää
  * kiristin
  ** laahain
- Öljypumppu
  * pumppuelementtien pinnat
  ** paineventtiilin jousi
  *** imuputken sihti
Öljyn paine 1-5kbar
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Osat ja hilppeet

-Osien, pulttien ja ruuvien (yms) JÄRJESTYS
-Varaosien tilaus
-Uusien osien tarkastus  
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sylinteriryhmä

-Runkolaakeri paikalleen + Pultit kiinni (Momenttiin)
-Kiertokangen laakerit paikalleen (Mittaukset [Laakeri välykset])
-Kampiakseli paikalleen
    *Öljyä laakeri pintoihin
-Päittäislaakerit paikalleen
    *Päittäisvälyksen tarkastus
-Kampiakselin pyöritys
-Männän kiinnittäminen kiertokankeen (Pyörimis suunnan näkee (jakopäästä,nokka-akselista)
   *Puristussovitteinen tappi
   **Uiva tappi
 -Männänrenkaiden asentaminen mäntään
   *Todetaan että renkaat ovat sopivat (Koko jne.)
   **Uraleveyden toteaminen (Uran putsaus, alumiini pitää paistaa..)
   ***Renkaat luonnollisesti oikein päin mäntään (TOP-merkintä)
   ****Männänrengaspannalla renkaat varovaisesti mäntään
 -Männän asentaminen sylinteriin
   *Öljyä renkaisiin, laakereihin ja männäntappiin (vaurioiden estämiseksi)
   **Männänrenkaiden päät ovat hajasijoitettu mäntään (Tiivistyksen vuoksi)
 - 1,4 mäntä kiinni (tarkistus) 2,3 mäntä (tarkistus)
 - männän yläpuolelle jäävän tilan mittaus, tilan jäädessä liian pieneksi näkyy moottorin käynnissä


Sylinterikannen kiinnitys

-esivalmistelut
     *venttiilien säätö (jos mahd.)
     *imu- ja pakosarjan kiinnitys?
     *nokka-akseli/t oikeaan asentoon (pakoasento)
     *männät (kampiakseli myös "pakoasentoon")
     *kannen ohjauspinnat paikoillaan
     *tasopinnan puhdistukset
     *kannen tiiviisteen tarkistus
           **oikea tiiviste jne.
           ** oikein päin (Top-merkintä tai vastaavaa)
           ** kannentiivisteen vahvuus oikea
  -kannen asennus paikoilleen
     *kannen nosto paikalleen siten, että asettuu täydellisesti ohjauspinnoille                          "loksahtaen paikalleen"
  -pultit kevyesti öljyttyinä paikalleen
      *aluslevyt
      *pikkupultit
-kiristys ohjeen mukaan -> yleinsä keskeltä reunoille (puristetaan ilmat pois)
      *momenttikiristys -> loppuveto yhtäjaksoisesti
      *astekiristys: 1-vaiheen jälkeen lähtömerkki

Jakopään laitto ilman ohjetta

-Nokka-akselin ajoitus ilman ohjetta
  A 
-moottorissa 1 nokka-akseli
  *1. mäntä (1) ykk
  *2. Nokka-akselin sytytysasentoon
   B
  *3. ajoitus nokka-akselin noston avulla (kts. www.isokivijärvi.com)
-periaate: nokka avaa venttiiliätietyn millimäärän kampiakselin tietyllä astemäärällä   
    
    Nokka-akselin ajoituksen tarkastus

1. 1 mäntä ykk
2. hihnapyörän merkki (ykk)
3.tasoitetaan venttiilin välykset
  -ruuvisäädöllä
  -palasäädön tasaus välysmitalla (imuvälys 0.25, pakovälys 0.40)  
4. kierretään kampiakselia pyörimissuuntaan, kunnes pakovälys menee kiinni -> merkki hihnaan
5. kierretään kampiakselia vasten pyörimissuuntaa, kunnes imuvälys menee kiinni -> merkki hihnaan
6. kierretään kampiakseli takaisin yläkuolokohtaan 
7.Jos jako on paikallaan ovat p ja i merkit yhtä kaukana (samassa kulmassa)  \l/


kampiakselin lukitus
merkit hihnaan
hihnan vaihto
kiristys
lukitus tappi pois
momentti kiristys
tarkistetaan venttiilit,männän asento jne.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viritystekniikan tehtävä
                                                                             E = Puristus suhde
Moottorin iskutilavuus        2000ccm                    Vi = iskunpituus
Puristussuhde                    10                               Vp = palotilan tilavuus
Iskunpituus                         85mm

Paljonko on sylinterin halkaisija? = 58,8 cc

Palotilan tilavuus?  =  Palotilan tilavuus=     Vi         =       8,5    
                                                                    E -1              10 -1

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Määräaikaishuolto

Peugeot 306


AUTO LATTIALLA

-Jarrutehost.letkut/tark.venttiili
-ABS_varoitusjärjestelmä
-Vikakoodit
-Kojetaulu
-Kytkimet/säätölaitteet
-Äänimerkki
-Sisävalot
-Tuulilasin pesin
-Tkakalasin pesin
-Ajovalon pesin/sulat
-Mittarivalaistus
Suuntavalot/hätävilkut
-Valojärjestelmä
-pääajovalot

AUTO NOSTETTUNA

öljyvuodot
moottoriöljy
-..- suodatin
kytkimenvälys
käsivaihteiston öljyvuodot
-..- öljyvuodot
autom.vaiht. öljyvuodot
autom.vaiht.öljy
etutas.pyöräst.öljyvuodot
ohjausnivelet
hammastanko/ohjausvaihde
ohjaustehostimen letku
ohjauspylvään kiin
Vetoakselin nivelet
iskunvaimentimen/kinnitykset
pakoputkisto
jarruputkiston syöpymät
polltoaine.järjs. vuodot

TOIMENPITEET MOOTTORITILASSA

Akkunesteen taso
Pesulaiatteen säilöt
ohjaustehostimen neste
moottorin jäähdytysnestetaso
jäähdytinnesteletkut
atom.vaiht. öljy taso
ilamsuodatin
polttoainesuodatin
apulaitteiden käyttöhihnat
sytytystulpat

LOPPUTARKASTUS

Raitisilma
Kattoluukun luikujärs.

TARKASTA ETTÄ KONEPELLIN HUOPA PUHDAS!

KOEAJA AUTO

ohjauksen vapaaliike
kytkimentoiminta
ajoneuvon jousituks.toimin.
moottorin suorituskyky
vaihteisto
jarrut
ABS:toiminta
kojetaulu

TARKISTA LOPUKSI MOOTTORIN VUODOT!

Merkkihuoltotoiminnan näyttö

 

            Das Auto Huolto Oy

   Hyljekuja 5, 02270 ESPOO

Yrityskuvaus Das Auto Huolto palvelee autonomistajia merkkiin katsomatta pääkaupunkiseudulla. Toimipisteemme sijaitsevat Espoossa ja Konalan MotorCenterissä Helsingissä. Meillä autohuolto käy vaivattomasti ja nopeasti ja säilytät autonvalmistajan antaman takuun. Huollamme ja korjaamme kaiken merkkiset autot vankalla ammattitaidolla ja käytämme töissämme vain laadukkaita merkkiosia ja asianmukaisia, moderneja työvälineitä ja -menetelmiä. Erikoisosaamistamme ovat Volkswagen-, Audi-, Seat- ja Skoda-merkit. Hyvin varustelluissa tiloissamme on mahdollista huoltaa ja korjata myös suuremmat erikoisautot, kuten matkailuautot. Käyntikorttimme on asiakkaillemme tarjottu yksilöllinen palvelu ja asiakaslähtöisyys. Tietysti panostamme myös henkilökuntamme ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen, jotta autosi saisi meillä parasta mahdollista kohtelua. Lue lisää palveluistamme ja varaa aika autollesi.

 Audi Groupin pääomistaja on volkswagen Group, jonka omistuksessa 99,55 prosenttia osakepääomasta.Audin päämaja sijaitsee Saksassa, missä on myös yhtiön päätehdas. Audin tehtaita on myös Italiassa, Unkarissa, Espanjassa, Belgiassa, Slovakiassa, Intiassa, Thaimaassa ja Kiinassa. 

"Audi Brand Groupiin" kuuluu kolme automerkkiä, Audi, Seat ja Lamborghini. Audi Group toimitti vuonna 2012 yhteensä 1 634 312 autoa asiakkaille; näistä pääosa oli Audeja. Yritys toimitti lisäksi hieman yli kaksituhatta Lamborghinia ja noin 175 000 muuta Volkwagen Groupiin kuuluvaa automerkkiä.

VV-Auto Group Maahantuo Audin, Seatin ja Volkswagenin henkilöautot.

 

  

 

 

Rele toiminta ja vianhaku

Toiminta:

 Rele koostuu käämistä, rautasydämmestä ja palautusjousella varustetusta ankkurista. Kun käämi aktivoidaan ohjausvirtapiirin avulla, siihen muodostuu rautasydämmeen sitoutuva magneettikenttä. Tällöin rautasydän muuttuu magneettiseksi ja alkaa vetää ankkuria puoleensa. Ankkurin tehtävänä on liikuttaa releen koskettimia. Releen rakenteesta riippuen tämä liike joko avaa tai sulkee koskettimet

Vianhaku

Epäilee että esim. lampun rele rikki niin laittaa valot päälle ja kuuntelee että rele naksahtaa (Ankkurit aukeaa tai menee kiinni.) Jos ei kuule mitään voi epäillä että rele rikki. silloin ottaisin releen kokonaan pois ja syöttäisin  85 napaan jännitettä ja 86 maadotuksen. jos ankkurin ääntä ei edelleen kuule, niin oletan että rele on rikkinäinen. Toisessa tapauksessa vikaa etsisin muualta.